Rakkolanjoesta Hovinmaaksi
Rauno Nurmen ensimmäinen, vuonna 2009 ilmestynyt kirja. Rakkolanjoen kylä sijaitsi Vahvialan itäreunalla Nurmin kylän vieressä joen ja rautatien molemmin puolin. Kylään kuului jo keskiajan alussa kolme taloa ja 1700-luvulla talojen määrä oli noussut kymmeneen. Näistä suurimmat olivat Rakkolanjoen ja Hovinmaan kartanot.
Kirjaesittely
Rakkolanjoen kylä sijaitsi Vahvialan itäreunalla Nurmin kylän vieressä joen ja rautatien molemmin puolin. Kylään kuului jo keskiajan alussa kolme taloa ja 1700-luvulla talojen määrä oli noussut kymmeneen. Näistä suurimmat olivat Rakkolanjoen ja Hovinmaan kartanot. Kylän halkaisi Rakkolanjoki, jonka molemmin puolin asutus levisi. Maaomistus siirtyi Venäjän vallan aikana lahjoitusmaina viipurilaisten ja pietarilaisten porvarien ja aatelismiesten haltuun. Tilat vaihtoivat usein omistajaa, kunnes 1800-luvun jälkipuoliskolla alkoi kylän teollinen kehittyminen. Joen pohjoispuolelle alkoi 1900-luvulla kehittyä taaja asutus ja tämän alueen nimeksi vakiintui Hovinmaa eteläpuolisen alueen nimen pysyessä Rakkolanjokena. Vuonna 1934 vahvistettiin Hovinmaa- nimisen taajaväkisen yhdyskunnan rajat ja alueelle ryhdyttiin laatimaan asemakaavaa. Tuolloin kylän asukasluku oli jo ylittänyt tuhat henkeä.Rakkolanjoen varteen perustettiin puuhiomo vuonna 1874. Vuonna 1907 tehtaan nimeksi vaihtui Ab Hovinmaa Pappersbruk. Tehtaan tuotteilla oli hyvä menekki aina Kiinaa myöten, sillä tehdas osasi valmistaa poikkeuksellisen hienolaatuisia värillisiä paperilaatuja. Tehtaan toiminta loppui vuonna 1938. Paperitehdas työllisti toistasataa työntekijää. Tehtaasta on jäljellä päärakennus osin vaurioituneena ja pato joessa.
Rakkolanjoen kaakelitehdas oli toinen kylän kahdesta teollisuuslaitoksesta. Se perustettiin vuonna 1877. Rakkolanjoen kaakelitehtaasta tuli menestyvä ja tunnettu kaakeliuunien valmistaja. Uuneja ostettiin paljon Pietariin ja myös kotimaassa Rakkolanjoen kakluunit olivat arvostettuja. Yhtiön toiminta loppui vuonna 1930 taloudellisiin vaikeuksiin. Tehtaan toimintaa jatkoi sotien välissä Karjalan Puuteollisuus Oy. Tänä päivänä suuresta kolmikerroksisesta päärakennuksesta on jäljellä enää vähäinen tiilikasa. Tämäkin tehdas työllisti parhaimmillaan toistasataa työntekijää.
Talvisodan jälkeen perustettiin Hovinmaalle pohjoismaiden suurimpiin kuuluva Oitin tiilitehdas, jonka ensimmäinen tiilierä jäi uuneihin jatkosodan keskeyttäessä kaiken. Tehtaasta on jäljellä vain rauniot.
Keskeinen tekijä teollisuuden kehitykseen oli Rakkolanjoen lisäksi kylää halkonut rautatie. Vuosien ponnistelujen jälkeen tehtailijat saivat aikaan vuonna 1881 kylään Hovinmaan aseman, joka takasi hyvät liikenneyhteydet tehtaiden tuotteille.
Väkirikkaaseen kylään perustettiin kansakoulu vuonna 1894. Oman koulurakennuksen se sai tosin vasta kahta vuotta myöhemmin. Molemmat koulurakennukset tuhoutuivat talvisodan aikana. Uusi koulurakennus valmistui Hovinmaan puolelle, mutta sitä ei ehditty ottaa koskaan käyttöön.
Teollisuustaajamana kylän työväenyhdistyksen toiminta oli vilkasta ja monipuolista voimistelu- ja urheiluseura Hovinmaan Innon johdolla. Myös teatteri- ja laulutoiminta oli aktiivista. Aikanaan Suomen suurimpiin kuuluneesta hyppyrimäestä ei ole enää mitään jäljellä.
Nyt kylässä asuu harvalukuinen määrä asukkaita radan varteen rakennetuissa neuvostoaikaisissa muutamissa kerrostaloissa sekä harvoissa pommituksilta säästyneissä vanhoissa taloissa. Joen rantaan paperitehtaalta ylöspäin vastarannalle on noussut satakunta viipurilaisten datshaa ja viime vuosina muutama loistohuvilakin on löytänyt paikkansa kylän maisemista.
Kylään pääsee Hovinmaan puolelle maantietä Tienhaaran kautta ja Rakkolanjoen puolelle Ykspään kautta. Joen yli pääsee ainoastaan yhtä kävelysiltaa pitkin paperitehtaan kohdalla.
Rauno Nurmi
Painettu Suomessa 2009: Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi 2009
Kovakantinen, sivuja 393, koko B5